T.E.H.D.A.S. KESÄNÄYTTELY, Exskeptikko76

T.E.H.D.A.S. KESÄNÄYTTELY, Exskeptikko76

Se oli kyllä todella outoa. Niin kuin satoja kertoja aiemminkin, olin koiran kanssa iltakävelyllä Väinölän Radioaseman tienoilla, niillä poluilla siellä metsässä. Olinhan kuullut ja lukenut keskustelupalstoilta kaikkia juttuja siitä paikasta, mutta lähinnä ne hörhöjen tarinat ovat huvittaneet. Siellä asemallahan pyörii niitä new age – hippejä jotka puhuvat vesimiehen ajasta ja lahottavat aivojansa ties millä kärpässienikeitoksilla. Niillä on ilmeisesti joku virallinen kulttuuriyhdistys, vaikka lahkolaisina niitä kaikki vähänkään täysjärkiset täällä pitävät. Huhujen mukaan ne olivat kai viitisen vuotta sitten juhannusaattona uhranneet roviolla Kirjurinluodosta kaappaamansa vuohen kilin, lepytelläkseen Tulen Hallitsijaa. Tiedä näiden juttujen todenperäisyydestä sitten. Se on kuitenkin varmaa, että loppujen lopuksi tulen lepyttelemiseen tarvittiin palokuntaa. On kai siellä tässä joku aika sitten yön tunteina samoillut myös joku hemmetin ”haamujengikin”, joka yrittää laitteistonsa avulla dokumentoida paranormaaleja ilmiöitä. Itse olen sen verran skeptinen, etten usko mihinkään satuihin ennen kuin olen ne omilla aisteillani todistanut. Täytyy silti myöntää, että tämän kyseisen iltakävelyn jälkeen on ollut vähän pakko pyörtää puheitaan.

Se oli aurinkoinen alkukesän ilta noin kuukausi takaperin. Pieni viileä tuulenvire kävi, mutta muuten oli vuodenaikaan nähden yllättävän lämmintä. Aseman seudun runsas linnusto lauloi, erottuvimpana mustarastas. Lähestyessäni asemaa alkoi tulla jotenkin outo tunnelma. Ilma tyyntyi täysin ja muuttui kellertävän sävyiseksi. Metsään tuli täysin hiljaista. Linnut lopettivat laulamisen kuin napin painalluksesta. Ajattelin, että ehkä on nousemassa ukkonen, mutta taivas oli lähes pilvetön. Korvat menivät lukkoon ja ilma tuntui kostealta ja painostavalta. Koira alkoi käyttäytyä ihan omituisesti. Se juoksi häntä koipien välissä ja korvat luimussa jalkoihini. Se uikutti ja pysyi siinä ihan vieressä. Ajattelin, että olisiko ampiainen pistänyt tai käärme puraissut ja ryhdyin tutkimaan, että näkyykö mitään jälkiä tai arasteleeko se jotain raajaansa. Samassa alkoivat ne äänet. Se oli sellaista rätinää ja kohinaa, vähän kuin etsisi radiosta oikeaa taajuutta. Ääniä oli käytännössä mahdotonta paikantaa mihinkään tiettyyn lähteeseen, ne tulivat kaikista ilmansuunnista. Välillä ne tuntuivat ihan korvan juuressa, välillä ne taas kuuluivat kauempaa, vaimeampina. Ajattelin, että joku leikkii radiopuhelimilla, mutta ketään ei näkynyt. Hetken kuului jotain epämääräistä marssimusiikkia ja puhetta, ehkä jotain saksankielisiä lauseen pätkiä joita en ymmärtänyt. Sitten äänet muuttuivat yhdeksi matalaksi taajuudeksi, niin matalaksi, että sitä hätinä erotti korvalla. Se tuntui koko kropassa samalla tavalla kuin bassotaajuudet tehokkaista äänentoistolaitteista. Tuon matalan huminan ohella, korkeammalla taajuudella erottui selvästi ääni, joka sanoi: ”Yksityisetsivä K.K. pyytää johdolta lupaa siirtymiseen… toistan, yksityisetsivä K.K. pyytää johdolta lupaa siirtymiseen.”

Sen jälkeen äänet loppuivat, koira höristi korviaan ja lähti haistelemaan jäniksen jälkiä normaaliin tapaansa. Linnut alkoivat taas laulaa ja tuulenvire palasi heiluttamaan puiden latvoja. On hyvin vaikea arvioida kauanko ilmiötä kesti, ehkä kymmenistä sekunneista muutamaan minuuttiin. Puhelimeni kello oli pysähtynyt aikaan 19.39. Porin lyhytaaltoasema valmistui vuonna 1939.

nimim. Exskeptikko76

Follow by Email
YouTube
Instagram