Kulttuuri|Kuvataide
Radioasema ei synnyttänytkään epämuodostuneita jälkeläisiä vaan kurittomasti kujeilevaa taidetta
Tarinat radiovastaanottimina toimivista lämpöpattereista ja leivänpaahtimista kuuluvat porilaiseen kaupunkimytologiaan. Nyt ilmiö huvittaa, mutta 1970-luvulla kodeissa tuskailtiin hälyä ja pelättiin säteilyä. Syyllinen oli Yleisradion lyhytaaltoasema Väinölässä.
Tilaan levittäytyvä piirroskollaasi ja äänimaisema kytkeytyvät sulakekaappiin ja äänentoistolaitteisiin. Kuva: Tuuli Penttinen-Lampisuo
23.7. 15:45
Pori
Tehdas ry esittää Signaali 22.8. saakka. Tehdas Galleria, Radioasemantie 1, Pori, avoinna ke–su kello 12–18.
Taideyhteisö Tehdas esittää vanhalla radioasemalla kesänäyttelyn, joka rinnastaa häiritsevät radiosignaalit ja piirretyn viivan. Luolamaisen tilan seinät täyttyvät musteella, hiilellä ja vähäisillä väritehosteilla luodusta kollaasista.
Näyttelytilana radioasema on uskomattoman kaunis ja karhea. Viivat jatkuvat paperilta betoniin ja kytkeytyvät sulakekaappiin. Myös frottaasi, eli piirustusalustan kohoumien hiertäminen paperille, vahvistaa tilan ja taiteen elämystä.
Kuvissa vilisee sitä sun tätä, drooneista saunatonttuun, lihakimpaleista lohikäärmeisiin. Piirrosten taso vaihtelee, ja ihmishahmot ovat alisteisia kaaokselle. Kaikki kytkeytyy kaikkeen, eikä kukaan hallitse kokonaisuutta. Näin käy sekä taideteokselle, että sen kuvaamalle maailmalle.
Rahiseva ja kilahteleva äänimaisemakin toteaa: ”Toisinaan on vaikea signaloida sitä, mikä on merkitysten välissä”.
Viime kesän Tehdas-näyttely oli poikkeuksellisen jylhä, mutta muutamille muille kollektiivin taideprojekteille ominaiseen tapaan höpsöys, hulluus ja hirveydet menevät Signaalissa edesvastuuttomasti sekaisin.
Tehdas: Signaali, 2026, piirros, kollaasi ja äänimaisema, osa teoksesta. Kuva: Tuuli Penttinen-Lampisuo
Näyttely korostaakin juuri vastuun vajetta. Kuvataiteilijoille ryhmätyöskentely voi tarjota vapauttavan mahdollisuuden irrotella ilman yksityisnäyttelyiden paineita ja taiteellista tulosvastuuta. Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna näyttely piirtää kuin sattumalta esiin maailman keskinäisriippuvuuden ja hälläväliämeiningin paradoksia.
Radioasemalla voi tutustua myös alueesta tehtyihin kiinnostaviin selvityksiin. Leikekirjasta löytyy kopio toimittaja Erkki Wessmanin (1931–2011) Hymy-lehteen kirjoittamasta, paikoin räävittömäksi yltyvästä artikkelista. Juttu onnistuu sekä penäämään ”pähkinätehtaan” vastuuta soivista sähkökiukaista että uhkailemaan Väinölän asukkaita kädettöminä syntyvistä lapsenlapsista. Misinformaatiota jo vuodesta 1979.
Tehdas-kollektiivin periaatteisiin kuuluu, ettei yksittäisiä taiteilijoita nimetä. Kun jää hieman arvoitukseksi, kuka ja mikä radioasemalla touhuaa, verhoaa näyttelyä samankaltainen mielikuvituksen laukalle altis salaperäisyys kuin ammoisia lyhytaaltolähetyksiäkin. Tosiasiassa Porin parhailla piirtäjillä on kuitenkin niin hieno ja omintakeinen käsiala, että heidän viivansa kyllä erottuvat.
Erkki Wessmanin kirjoittaman jutun otsikko Hymy-lehdessä 3/1979. Artikkelin valokuvat Veikko Lintisen. Kuva: Tuuli Penttinen-Lampisuo
Linkki (Satakunnan Kansa):
