Betonifoorum/Seminaari 27.4.2019, klo 10 – 
Kouvonraitti 7, Sampola Pori

… Ja me olemme betonia, se tekee meistä tällaisia.

Taiteilijakollektiivi ja -yhdistys T.E.H.D.A.S. Toteuttaa järjestyksessä kolmannen kesänäyttelyn, Betonikesä, Koivistonluodon ulkopuiston alueella sijaitsevalla T.E.H.D.A.S. Radioasemalla ja Veistospuistossa kesällä 2019. Betonikesä tarkastelee betonin kulttuurihistoriaa, betonilähiöihin liittyviä myyttejä sekä betonin materiaalisia ja käsitteellisiä ulottuvuuksia.

Kivenheiton päässä Radioasemalta sijaitseva Sampolan kerrostalolähiö Porissa ja sen kesäkuussa purettava liikekeskus toimivat kevään ajan näyttämönä toiminnalle joka tuottaa betonitietoa. Betonilaboratoriossa kokeelliset prosessit avautuvat paikallisyhteisöille. Toukokuussa järjestettävä seminaari tuo yhteen taiteen ja kaupunkitutkimuksen. Avoin keskustelutilaisuus tarjoaa mahdollisuuden tutustua projektiin ja kommentoida käynnissä olevia prosesseja. Uusia pannaan alulle.

Liikekeskus kokee metamorfoosin avoimeksi kulttuuritilaksi ja saa arvoisensa hyvästit. Sen raunioista rakentuu uusi alku. Betonin toinen tuleminen.

Katso aikataulu tästä


Kutsutut puhujat

T.E.H.D.A.S.

T.E.H.D.A.S. ry on toiminut vuodesta 2002 lähtien kuvataiteeseen ja nykytaiteeseen keskittyvänä yhdistyksenä sekä taiteilijaryhmänä.

Työskentelyprosessi korostaa sekä ryhmän anonyymiä luonnetta, että tukee yksilöitä kehittymään omassa taiteellisessa ilmaisussaan ryhmän sisällä ja sen osana.

Betonikesä projektin avaus.


Mikko Nurminen, kaupunkisuunnittelupäälikkö, Pori 

sdr

Mikko Nurminen, koulutukselta arkkitehti, töissä Porin kaupunkisuunnittelussa nimikkeellä kaupunkisuunnittelupäällikkö. Kotoisin enimmäkseen Porista. 48v., perhe ja muutenkin keskimittainen, asuntokin keskustassa. Betonin ystävä.

Aihe: ”Kaikkea betonista A:sta B:hen”


Antti Wallin, tutkija, Tampereen yliopisto

Antti Wallin on Tampereen yliopistossa työskentelevä kaupunkitutkimuksesta kiinnostunut yhteiskuntatieteiden tohtori. Tällä hetkellä hän työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa Ketterä kaupunki -hankkeessa. Wallinin tutkimukset ovat käsitelleet kaupunkien muutosta, väestön ikääntymistä ja kaupunkisuunnittelua. Sampolaa hän tutki osana väitöskirjaansa. Betonikesä-tapahtumassa Wallin esittelee suomalaista lähiötutkimusta sekä Sampolasta tekemiään havaintoja.   


Niilo Rinne, Suunnittelija, Porin Kaupunki

Niilo Rinne on suunnittelija ja mediataiteilija, joka työskentelee tällä hetkellä Porin kaupungin kulttuuriyksikössä projektikoordinaattorina, tuntiopettajana Kankaanpään taidekoulussa sekä Pori Film Festivalin tuottaja.


Maunu Häyrynen, professori, Maisemantutkimus, Turun yliopisto

Maunu Häyrynen on maisemantutkimuksen professori Turun yliopistossa ja on tutkinut betonirakentamista. Betoni on modernismin symboli. Kalkkikivijäljitelmänä syntynyt materiaali on sekä kestävää ja mielikuvituksellisiin muotoihin ja mittoihin taipuvaa että yksitoikkoista ja anonyymiä. Hyvinvointiyhteiskunta rakentui betonille ja sen purkaminen näkyy nyt hylätyissä ja raunioituneissa betonirakenteissa. Kaupunkikehittämisessä taantuviin yhdyskuntiin assosioituva betoni halutaan naamioida väreillä ja muraaleilla. Myös ilmastonmuutoksen hillintä ajaa luopumaan hiilipäästöjä tuottavasta betonista. Onko betonin sankaritarina päättynyt tai miten se jatkuu?


Topi Äikäs, Kuvataiteen maisteri

s. 1976

Topi Äikäs on kuvataiteilija ja teollinen muotoilija, joka asuu ja työskentelee Helsingissä. Hänen taiteellinen työskentelynsä sisältää valokuvaa, performansseja, veistoksia… Topi on Kuvataiteen Maisteri ja hän aloitti Tekniikan Tohtorin opinnot Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksella vuonna 2013, aiheenaan “Ohuet ja ultraohuet betonikuorirakenteet”. Väitöskirja jäi kesken hänen siirtyessään töihin tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin. Nykyään Topi työskentelee pääasiassa erityisasiantuntijana betonin ja muottitekniikan parissa, konsultoiden arkkitehtejä, kuvataiteilijoita ja betonifirmoja.

Aiheestani:

Liimaa ja kokkareita

Arkisesti tuttu, rakentamisessa ja taiteessa käytetty betoni koostuu hiekasta, kivistä, sekä ne yhteen liimavaasta sementistä ja vedestä. Mutta laajin tekninen määritelmä betonista on, että se on ainetta, joka koostuu erilaisista partikkeleista ja niitä toisiinsa sitovasta sideaineesta – toisin sanoen kokkareista, jotka liimataan yhteen. Näiden kokkareiden ja liimojen käyttäytymien on oma valtava tutkimuksen alansa. Aikomukseni on yhdistää betoniin liittyvää täsmällistä tieteellistä ja teknistä ymmärrystä ja kieltä holtittomasti yli niiden rajojen, joihin sen on tarkoitettu. “Kokkareet ja liima” kuulostaa vähän samalta kuin “yksilöt ja heidän suhteensa”. Ennen kovettumista betoni on nestemäisessä olomuodossa, jolloin esimerkiksi sen suhteellinen virtaavuus tärkeä asia – vähän niin kuin verikin virtaa ennen hyytymistään ruveksi. Lujan betonin tekemisessä oleellista on partikkelien sopiminen toistensa lomaan ns. “pakkaustiheyden optimointi”, mikä on tietysti oleellista myös matkalaukkua pakattaessa.